Kuukauden Taiteilija
huhtikuu 2022

Pia Hovi

”Että mä sit tykkään, kun asiat tehdään vimpan päälle – rakkaudesta!”


Pia Hovi

"Älä yritä ratkaista tai hallita, muuten et saa koskaan tietää mitä tapahtuu", sanoi kerran ääni unessani.

Olen 53 – vuotias nainen, joka kymmenisen vuotta sitten jakkupuvussaan korot suuryritysten lattiolla kopisten ”ratkoi ja hallitsi”. Vähitellen elämäntilanne kaikkine haasteineen puristi sieluani niin , ettei paketti pysynyt enää hyppysissäni ja lopulta bisneskirjan kannet sulkeutuivat. En tiennyt sitä vielä silloin, mutta tiedän nyt. Tuo painavaksi tullut paketti olikin kääritty kultapaperiin. Lahjahan se oli. Avasin sen ja aloin kirjoittaa elämäni uutta sivua pensselein ja värein. Päätin yhtenä yönä: ”Minä pidän taidenäyttelyn”

Te tiedätte, kun tulppa irtoaa, alkaa pulputa. Vetelin, roiskin, tuputin, pyyhin, raavin, valutin, töpöttelin ja pistelin menemään ylileveällä pensselillä. Maalasin hulluna. Minun oli otettava kiinni muita maalareita, jotka treenasivat silloin, kun minä psykologina tutkin ihmismielen kiemuroita.

 Aloin harjoitella keittiössäni maalaamista, aivan kuin kävisin maalauskoulua arkisin 8-16. 

Luottavaisin, 2022, sekatekniikka kankaalle 120 cm x 100 cm, 1 100 €

Jatkaessani sisulla eteenpäin, pikkuhiljaa pimeät huoneet täyttyivät valosta ja sitten se tapahtui. Alkoi riemuralli, väripaletin lukuisat mahdollisuudet. Ja totta vie, enää ei ratkottu, vaan katsottiin vain mitä tapahtuu. Minulle alkoi ilmestyä kankaalle peurat, nuo herkät ja valppaat luontokappaleet.

Lähteellä, 2022, sekatekniikka kankaalle 120 cm x 100 cm, 1 100 €

Itselleni se kohta, kun maalaamisesta tuli lapsenkaltainen riemu yhdistyneenä aikuisen minäni intohimoon, identiteettini murtui rakentuakseen uudelleen. Aloin mieltää itseni taiteilijaksi. Minusta tuli se villikko tyttö, joka aikoinaan olin. Paljain jaloin voi ketterästi kiipeillä puihin ja sitten näkee kauas. Näin eräällä tavalla universumin laitaan asti ja se näky alkoi maalata kauttani. Niin sovussa olin tämän kanssa. Sitten lunastin lupaukseni ja pidin näyttelyn.

Kun katson silloisia töitäni, hymyilyttää. Myötätunnosta. Hetkinä, jolloin koin huonommuutta maalatessani, joku sisälläni kuiskasi: ” Minä tein tätä pienenä suurella riemulla. Nyt minun pitää enää löytää takaisin riemun luo ja sitten minä taas osaan.” 

Minulla on paljon kehitettävää. Käyn edelleen omassa maalauskoulussani, vaikka koenkin, että oma tyyli on löytynyt. Voi kuinka noita elämänsivuja onkaan! Aina on uusi sivu käännettävänä, koska edellinen on kirjoitettu täyteen. Nyt niillä vilistää peuroja, joita yhä enemmän sudet vaanivat. Ei se määränpää vaan matka, sanotaan. Tiedän, että aina alkaa uusi matka. Ehkä se on ihmiskasvot kankaalla tai kenties jotain pelkistettyä kulmikasta nykyisen virtauksen sijaan. Ehkä virtaus valmistaa staattiselle jäljelle. Taiteen tekemisessä on aina jotain odottamatonta ja tutkimatonta. Itseni tuntien, haluan astua tuollaisille reiteille. Siellä kuuluu lapsen nauru. .

Akryylimaalaus sopii minulle, koska olen impulsiivinen ja heittäytyvä. Sittemmin lisäsin maalaamiseeni eri tekniikoita ja terästän värivaikutelmaa myös ölyväreillä. Käytän erilaisia materiaaleja luomaan pintastruktuuria. Luontainen kädenjälkeni on hento ja jälki akvarellimaista, joten pintastruktuureissa ja viimeistelyssä laitan rokin soimaan.

Ja ai niin. En enää maalaa keittiössä. Vuosi sitten vuokrasin itselleni työtilan, jossa isoista ikkunoista tulvii valoa sisään. Se on minunlaiselleni erakolle myös sosiaalistava paikka, kun ohikulkija välillä poikkeaa kahville.

Inspiraation lähde

Maalaamistani inspiroi ehdottomasti eniten luontokappaleiden tasavertaisuus. Se kiteytyy tunteeksi, jonka pohjalta ilmaisen itseäni ja jonka pohjalta itse teos rakentuu. ”Olen nöyrin palvelijanne”, kumarran luonnolle ja tartun siveltimeen. Salaa tiedän, että luonnon voimat ovat mukanani, joten minun ei tarvitse yrittää liikaa. Annan vain tämän inspiraationi lähteen liikkua ja löytää tiensä perille mahdollisimman vaivattomasti. Se konkretisoituu minulle niin, että maalauksen eri luontokappaleiden rajat häilyvät ja niistä tulee yksi, toivottavasti tasapainoinen, kokonaisuus. Maalauksessani on paljon asiaa ja tavoitteeni on silti saavuttaa eräänlainen rauha. Luonnon rikkaus ja rauha samaan aikaan. Tässä on haastetta kerrakseen. Toisinaan onnistun, aina en. Joudun hyväksymään, että toisinaan oma rajallisuuteni sumentaa näkymän. Ja sitten me, minä ja peurat suoristamme selkämme. Vedän uuden vedon ja huomaan, että sieltä se taas tulee. Se insipiraatio.

Taiteelliset saavutukset

Käin työväenopiston maalauskursseja aikana, jolloin olin bisnesnainen ja yritin harrastaa jotain. Nämä opit juurtuivat minuun ja antoivat pohjaa tulevalle. Olen pitänyt kaksi näyttelyä Nokialla 2000 – vuoden alussa; Kultainen kuva – taidenäyttely Tampereen Taidetalon Galleriassa 2016 ja Rakkauskirjeitä – taidenäyttely Tampereen Taidetalon Galleriassa 2017
Olen myös saanut yksityisopetusta maalaamiseen ( näyttelyjen valmistumisen aikaan).
Suomen taiteilijat ry:n jäsen olen ollut vuoden 2022 alusta.

Periaate 2022, 140 cm X 100 cm, sekatekniikka kankaalle, 900 €

Teokset

Aarteeni

2022

120 cm x 100 cm

sekatekniikka kankaalle

1 100 €

uusiutuminen

2022

120 cm x 100 cm

sekatekniikka kankaalle

1 100 €

Löytöretki

2022

100 cm x 150 cm

sekatekniikka kankaalle

1 300 €

Rauhanneuvottelija

2022

130 cm x 79 cm

sekatekniikka kankaalle 

850 €

karisma

2022

140 cm x 90 cm

sekatekniikka kankaalle 

900 €

Kevein askelin

2022

120 cm X 100 cm

sekatekniikka kankaalle

1 100 €

Vihkimys

2022

100 cm X 100 cm

sekatekniikka kankaalle

800 €

Pia Hovi

Teokset ovat myynnissä.

Yhteystiedot ja linkit:

Työhuone avoinna sopimuksen mukaan Pirkkalaistie 1, Nokia (Nokian Portti),
Pia Hovi
044 236 1540
Haluatko kuukauden taiteilijaksi