Henrik Stenlund
Olen osaksi itseoppinut taiteentekijä ja käynyt erillisiä kursseja useista taiteen tekniikoista.
Nykyisin olen keskittynyt pääasiassa öljymaalaukseen ja osaksi kuvanveistoon sekä enkaustiikan oppimiseen. Välihetkinä teen muilla tekniikoilla teoksia. Olen käsittääkseni impressionisti, joka tallentaa vaikutelmia luonnossa ja samalla saatan sijoittaa hiukan symbolismiakin mukaan.
MIKÄ INNOSTI SINUA TAITEESSA JA TAIDEMAALAUKSEEN?
Aktiivinen luonnossa liikkuminen tuottaa jatkuvasti uusia aiheita ja inspiraatioita. Usein käyn metsissä kulkemassa, merellä ja järvillä soutamassa sekä Lapissa vaeltamassa vuosittain. Värit ja hahmot luonnossa vaikuttavat aina minuun voimakkaasti. Lapin laajat kelometsät sisältävät lukemattomia mystisiä olentoja, joita niissä voi nähdä, jotkut aivan uskomattomia.
Vuosien aikana syntyi yhä enemmän halua tehdä kuvia käsillä kameran sijasta. Vuonna 2006 aloitin lyijykynäpiirtämisestä ja pian tein hiilipiirroksia ja puupiirroksia sekä grafiikkaa joka oli innostavaa ja kehittävää. Sitten tulivat kuivapastellit ja akryylit, akvarellit sekä öljyvärit. Innostavana pedagogina on ollut monilla kursseilla Sinikka Ustinov-Jones.
Luonnossa on minulla mukana piirrosvälineet ja usein myös maalausvälineet. Maalaaminen on kuitenkin aika haastavaa koska tuuli ja sateet ja voimakkaasti vaihtelevat valaistukset hankaloittavat. Siksi piirtäen tehty snapshot on minulle sopiva ja piirtäminen on muutenkin minulle taiteen ydin.
MITÄ VOIT KERTOA TÄMÄN VUODEN VUOSINÄYTTELYN TEOKSISTASI VANHAT KIVET JA YKSINÄINEN? ENTÄ VEISTOKSESI MIDAS?
Kivet ovat alusta asti kiehtoneet mieltäni niiden värien takia mutta myös niihin sisältyvän väistämättömän arkaaisen luonteen vuoksi. Ovathan ne seisseet paikoillaan jääkaudesta asti.
Mainitut kivet löytyvät Loviisan saaristosta, joka on suosikkikohteeni Porvoon ohella. Ne seisovat majesteettisesti lahden keskipaikkeilla ja toimivat vesilintujen kokoontumispaikkoina. Olen tehnyt niistä useita maalauksia, piirroksia ja puupiirroksia enkä ole vielä niihin kyllästynyt.
Viime talvena ryhdyin kurssilla kokeilemaan kuvanveistoa kipsillä ja se imaisi heti mukaansa. Niitä aion tehdä jatkossakin. Midas kuvaa antiikin mytologian mukaan henkilöä jonka kosketuksesta kaikki muuttuu kullaksi, vaikka sen työntäisi mihin.
MITÄ ODOTAT TULEVISUUDESSA SUOMEN TAITEILIJAT RY:TA?
Arvostan asiallisesti hoidettuja näyttelyitä ja olin ilahtunut tasokkaasta tämän näyttelyn avajaisesta. Näyttelyitä ei tarvitse olla useita vuodessa, laatu ratkaisee. En näe syytä ryhtyä kritisoimaan mutta ainahan voi hienosäätää. Jos näyttelyä ei jyrytetä niin on hyvä olla näyttelyvastaava (tai toimikunta) joka toimii vastuullisesti (ja saa kiitosta siitä) ratkaisten kaikki näyttelyn rakentamisessa esiin tulevat kysymykset. Jos taiteilijoiden joukko yrittää keskenään niitä ratkoa se ei tahdo onnistua millään järkevällä aikataululla ja voi jopa tuottaa erimielisyyttä. Siksi pitää olla yksi ihminen joka sanoo mihin jokainen teos sijoitetaan ja taiteilijat eivät saa nurista ratkaisuista. Se on tarpeeksi vaativa tehtävä kelle tahansa. Siihen pitää antaa työrauha ja kunnioitus siitä, että toinen on saanut lopputuloksen aikaan, vaikka itse olisi tehnyt toisin.
Näyttelytilan avain voisi sijaita koodilukittavassa kaapissa ulkoseinällä jolloin kaikki valvontavuorossa olevat pääsevät sisään vaivattomasti. Mahtaako olla käytännöllistä tässä mutta joissakin yhdistyksissä toimitaan näin.
Lämmin kiitos sinulle Henrik haastattelusta ja vinkeistä yhdistykselle!